Kerro
museolle

Olin 60-luvulla lapsi. Meille tuli Kotiliesi, jota me lapsetkin katseltiin. Siinä nähtiin Lundby-tyylinen nukketalo, jota voi tilata lehdestä. Sitä me usein ihailtiin kaksossiskon kanssa ja näytettiin äidille. Osta tällainen meille, niin me monta kertaa pyydettiin. Mutta aina oli sama vastaus, että se on liian kallis.

Maaseudulla maalaistalossa elämä oli vaatimatonta 60-luvulla, varsinkin kun oli isoja perheitä kuten meillä. Mutta ei me pitkästytty, kaikkea me keksittiin leikkiä sisällä ja ulkona. Ei siihen tarvinnut paljoa leluja. Paljon vietettiin aikaa myös vintillä mylläämässä, siellä oli mielenkiintoista, kun voi mennä ajassa taaksepäin.

Yksi tätimme vei meidät aina joskus Turun Luostarinmäelle ja Turun linnaan. Siellä oli vanhoja leluja ja iki ihana suuri nukketalo! Se sai minut unelmoimaan…

Kieliopinnot veivät minut isona ulkomaille. Samalla minusta tuli keräilijä. Vanhat lelut ja nukketalot ovat tulleet harrastuksekseni.

Nyt minulla on kotimuseo, jossa on esillä vuonna 1985 aloittamani kokoelma. Siinä on myös mukana yli 50 vanhaa nukketaloa…

Kuvassa yllä on viimeisin kunnostama nukketalo. Flickr.com sivuilla alla on kaikki vaiheet alusta loppuun. Vaikka voi sitä vieläkin koristaa. Viktoriaaninen talo oli täpötäynnä.

https://www.flickr.com/photos/62079252@N04/sets/72157636693272466/